Miksi kaksoset kokoontuvat?
Kaksosten päivää vietetään helmikuun toisena päivänä ja silloin puhutaan kaksosuudesta. Jokaisella monikolla ja monikon läheisillä on oma kokemus asiasta. Kaikki kokemukset ovat tärkeitä ja muidenkin olisi hyvä tietää niistä. Tässä kirjoituksessa on identtisen kaksosen näkökulmaa ja taustalla on hieman tutkimuskirjallisuutta.
Me kaksoset kuulumme siis pieneen monikkojen ryhmään. Kaksossynnytyksiä on vajaat 1,3 % kaikista synnytyksistä. Näistä identtisiä arvioidaan olevan noin kolmannes eli 4 promillea synnytyksistä. Elämme samanlaista elämää kuin muutkin, mutta meissä on tietyn tyyppistä erilaisuutta. Identtisessä kaksosuudessa erilaisuus on silmiin pistävää. Se näyttäytyy samanlaisuudessa.
Näytä lisää...
Monikkouden moni-ilmeistä olemusta on usein vaikeata hahmottaa ja täsmällisesti sanoittaa. Se vain on olemassaoloomme kuuluvaa. Jossain elämän vaiheessa jopa olemassaolomme herkkää ydintä. Elämme kaksosina ja samalla rakennumme ja rakennamme omaa persoonaa kaksosina ja ohi kaksosuuden. Tämä kaksijakoisuus on kaksosuuden ydinasiaa. Ja sille geneettiset ja psykososiaaliset tekijät sekä kasvuympäristö antavat erilaisia ja mielenkiintoisia muotoja. Myötäsyntyiseen ominaisuuteen sisältyy usein monia elämänvahvuuksia.
Kaksosuuskokemukset ovat yksilökokemuksia ja voivat ajoittua elämänkaaressa eri vaiheisiin. On havaittu ainakin seuraavia piirteitä monikkoudessa: Aluksi kaksoset ovat hyvin tyytyväisiä elämäänsä. Suhde toiseen kaksoseen on läheinen ja se voi ohittaa muita ihmissuhteita. Tämä vaihe yleensä muuttuu ajan kuluessa ja kaksosuussuhde löystyy. Kaksoset löytävät näin oman yksilöllisen olemuksensa. Suhde sisarukseen jää yleensä läheiseksi mutta on joustava.
Kaksosuuden psykososiaalisissa tekijöistä ja niiden toteutumisessa olisi paljon tutkittavaa ja opittavaa erityisesti kasvattajille. Mutta myös meille kaksosille. Tämä ei ole helppoa, koska me olemme moninainen joukko. Meitä on lukumääräisesti vähän, joten suurta tutkimusintressiä ei ole. Ja tutkimustuloksetkin skaalautuvat pieneen vähemmistöön, joka taas jakautuu vielä pienempiin kohderyhmiin. On eri asia olla identtinen kaksonen kuin samaa tai eri sukupuolta oleva ei-identtinen kaksonen. Kaksoset tulisikin saada toimimaan omassa asiassaan, koska me olemme uskottavia määrittelemään ja arvioimaan kaksosuutta kokemusasiantuntijoina.
Kaksosuustietoutta voidaan lisätä
Tästä kokemusasiantuntijan lähtökohdasta aikuiset kaksoset voisivat järjestää osallistavia
ryhmäkokoontumisia. Tarpeellinen olemassaolon ilmaus olisi myös kaksosten valtakunnallinen kokoontuminen, joissa me itse määrittelisimme, arvioisimme ja jakaisimme kaksosuustietoutta yksilökokemuksiin pohjaten. Yhdysvalloissa Ohion Twinsburgissa tällaisia tapaamisia on järjestetty vuosikymmeniä.
Jotain tällaista on nyt tekeillä. Lähtökohtana on ollut Suomen Monikkoperheet ry:n mittava
hankesuunnitelma, jossa kaksosten kokoontuminen oli yksi hankeosio. Hanketta ei voitu käynnistää, mutta puheena oleva rajattu osio on mahdollista toteuttaa omaehtoisesti. Se toteutuu nyt Seinäjoki-salissa elokuussa 2023 kokeiluna ja pilottihankkeena. Suomen monikkoperheet ry tukee tapahtumaa. Myös kaksosten vanhemmat ja läheiset ovat tervetulleita. Tilaisuus on tällä kertaa kutsuseminaari ja rajoittuu tällaisena ”asianosaisiin”. Joitain täydentäviä ryhmiä varaudutaan kutsumaan, jos tarvetta ilmenee.
Kokoontumisella olisi monia tavoitteita. Ensiksi se olisi iloinen ”sisarustapaaminen”, jossa me monikot voimme nähdä ja tavata toisiamme sekä kuulla tutkittua tietoa kaksosuudesta. Osallistujille varataan tilaisuus myös omiin puheenvuoroihin ja keskusteluihin. Puheenvuorot voi esittää suullisesti tai toimittaa kirjallisesesti. Tarkempia ohjeita annetaan myöhemmin.
Ehkäpä tällaisista tapaamisista tulee pysyvä käytäntö. Ja nyt on hyvä hetki aloittaa.
Seppo Aho
Identtinen kaksonen
Suomen monikkoperheet ry:n asiantuntijatiimin jäsen
Ajankohtaista
Yhteenveto tapahtumasta
"Monikkovanhemmuus on erityistä vanhemmuutta"
Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyssä kaksostapaamisessa todettiin, että jokainen kaksonen
on yksilö ja tulisi kohdata omana persoonanaan.
Kaksosten tiimi yhdessä Suomen Monikkoperheet ry:n kanssa järjesti kaksostapaamisen Seinäjoella
26. elokuuta 2023. Tilaisuus oli keskusteleva seminaari, jossa monikkosisarukset olivat itse
keskiössä omassa asiassaan.
Kaksosuutta käsiteltiin eri näkökulmista
Näytä lisää...
Tilaisuuden luennoilla ja työpajoissa pohdittiin muun muassa kaksosuuteen liittyviä uskomuksia,
kaksosten kasvatuksen erityispiirteitä, kaksosten keskinäisen vuorovaikutuksen tapoja ja
kaksosuuden merkitystä työelämässä, kumppanuudessa ja vanhemmuudessa.
Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Paikalla oli identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia sekä
heidän läheisiään ja alan ammattilaisia.
Vanhemmat kaipaavat lepohetkiä
Kaksosten vanhemmuudesta, tiedon ja tuen tarpeesta esitelmöi monikkoperhetutkija Kristiina
Heinonen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkinut monikkoperheiden arkea ja seurannut äitiys- ja
lastenneuvoloiden toimintaa tästä näkökulmasta vuosikymmenten ajan. Heinonen oli sitä mieltä,
että neuvolatoiminnassa monikkoperheiden asioista tulisi olla kokonaisvaltaisempi ymmärrys ja
monikkoperheosaamista tulee vahvistaa koulutuksen avulla.
– Kaksosten vanhemmat kaipaavat lepohetkiä arkeen. Hektisten päivien ja öiden keskellä olisi hyvä
pystyä joskus istahtamaan rauhassa kahvikupin ääreen lukemaan päivän lehteä. Tai tehdä puolen
tunnin kävelyretki raittiissa ulkoilmassa. Tällaisten lepohetkien saaminen edellyttää kotiin lisää
tekeviä käsipareja erityisesti tilanteessa, jossa perheellä ei ole tukiverkkoa, sanoi Heinonen.
Jokainen lapsi on yksilö
– Monikkovanhemmuus on erityistä vanhemmuutta. Kaksoset ovat erityisiä ja ihmeellisiä myös
omille vanhemmilleen, kuvaili Heinonen.
Hän totesi, että vanhempien ja kaksosten välinen vuorovaikutus on tärkeää, mutta silti jokainen
lapsi tulisi myös kohdata omana itsenään. Olisi tärkeä puhutella lasta omalla nimellään ja tukea
jokaisen lapsen yksilöllisyyttä.
– Joskus voisi järjestää pienen hetken, jolloin kohtaisi kaksosen ilman tämän kaksosparia. Silloin
helpommin taustalle jäävä kaksonenkin tulisi kuulluksi ja vanhemmat oppisivat tuntemaan lapsiaan
paremmin omina persoonina, ei pelkästään kaksosina, painotti Heinonen.
Tilaisuudessa luennoivat Heinosen lisäksi professori Jaakko Kaprio ja FT, KT Jouni Suominen. Kaprio
keskittyi kaksosuuden genetiikkaan ja epigenetiikkaan. Professori kertoi, että kaksosuuden yleisyys
vaihtelee ympäri maailman. Kaprio on ollut ja on edelleen mukana monissa tutkimushankkeissa,
joissa kaksosuuteen liittyviä kysymyksiä tutkitaan. Hän mainitsi mm. että identtisyys ei periydy ja
että sitä esiintyy tasaisesti ympäri maailman. Epäidenttisyys kulkee suvuittain ja siitä geneettinen
tieto kasvaa jatkuvasti. Silti töitä tutkimuksen saralla edelleen riittää.
Suomisen puheenvuoro keskittyi kaksosuustutkimuksen haasteisiin. Tutkimusten avulla pyritään
selvittämään positiivisen läheisriippuvuussuhteeksi luonnehdittavan kaksossuhteen laadullisiaominaosuuksia ihmisen ja yksilön kokonaishyvinvoinnin kannalta. Suomisen mielestä pelkät
määrälliset tutkimukset (koulutustaso, tulotaso tai yhteiskunnallinen asema) eivät anna riittävää
kuvaa ihmisen hyvää elämää tarkasteltaessa.
Kaksosuustapaamisen ohjelmaan sisältyi myös keskustelunaiheita, joita työstettiin pienryhmissä.
Tavoitteena oli saada tuntumaa kaksosuuden psykososiaaliseen olemukseen. Eli millaista on elää
kaksosena ja monikkona ja millaisia erityisiä piirteitä monikkouteen voi sisältyä. Näistä
keskusteluista on tulossa Seppo Ahon laatima erillinen tarkastelu. Se antaa mahdollisuuden
arvioida, onko ja miten myös monikkolapsuus jotenkin erityistä tai erilaista lapsuutta. Ja miten se
saattaa vaikuttaa ja jäsentää monikkojen elämää.
Kunniamaininta Kaksosten tiimille
Tilaisuuden päätöspuheenvuoron käytti Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla
Kumpula. Puheenvuorossaan hän kiitti Kaksosten tiimiä koulutuspäivän järjestämisestä.
Kiitosten lisäksi Kumpula luovutti tilaisuuden järjestäjälle Seppo Aholle sekä tiimin muille
edustajille Timo Aholle, Jouni Suomelalle ja Jyrki Suomelalle Monikkoperheet ry:n myöntämän
historian ensimmäisen Monikkoteko-kunniakirjan. Kunniamaininta myönnetään henkilöille tai
taholle, joka on huomattavalla tavalla vaikuttanut järjestön tavoitteiden toteutumiseen.
– Toivon, että tällaisia tilaisuuksia järjestettäisiin tulevaisuudessakin, totesi Kumpula.
Faktaa:
Monikkoperheet Suomessa
Vuonna 2021 syntyi yhteensä 49 726 lasta, joista monikkostatuksella 2,6 %.
Kaksosia syntyi 635 perheeseen.
Kolmosia syntyi 11 perheeseen.
Mauri Penninkangas
(Sain olla kaksosuustapaamisessa käytännön järjestelyissä mukana ja samalla seurata tapahtuman
sisältöäkin. Itse en ole kaksonen.)